tiistaina, lokakuuta 25, 2011

Mrrrrrrrr!

Oli mukava huomata, kuinka kaunis ilma tänäänkin oli. Mummin kanssa on mukava asua samassa kotitaloudessa, ainoa vähän tökkivä juttu on syöminen kaksi kertaa päivässä. On siinä tietysti se järki, ettei tule turhaan mumssattua epäterveellisiä välipaloja, mutta silti... Olen iloinen, mutta kuitenkin luottavainen, että opin tän kaksi kertaa päivässä syömisen!

lauantaina, lokakuuta 22, 2011

Ihan hienosti...

On tää meidän yhteiselomme Mummin kanssa lähtenyt liikenteeseen. Ainoa, mihin minä en ole tottunut, on se, että kun pitää syödä kaksi kertaa päivässä, se vaan johtuu siitä, että Mummilla on melkoinen määrä lääkkeitä. Tänään olen tulostanut Karvisia aika kiitettävän määrän, kun niitä tulee laitettua tohon leikekirjaan valokuvien sekaan. Mutta hienoa on, kun Mummi on meillä, se tässä on se juttu!

lauantaina, lokakuuta 15, 2011

Tavarahamsteri pahinta laatua....

No, sitähän on, kun on Aspergerin oireyhtymä. Olen aina ollut huono heittämään pois, sillä seurauksella, että huoneessani on vallan mahdoton kaaos, sen siivoaminen onkin sitten aikamoista itkua, hammasten kiristystä ja ärräpäätä. Nyt se oli kaukana siitä normaalista, vaikka kyllä niitä ärräpäitä pelkäsi koko ajan. Onneksi niitä ei sentään ihan hirveesti tullut, mutta kyllähän niihin täytyy koko ajan varautua! Olin iloinen siitä, että sain vähän sitä suursiivousta tehtyä, tosi hienoa!

torstaina, lokakuuta 13, 2011

Olen iloinen...

Että sain suursiivouksen nytkähtämään vähän eteenpäin. Että se tulee sieltä pikkuhiljaa, ilman sen ihmeempiä hosumisia. Että sain Huiskun ja Vappuskaisen ulkoilutettua, se sai minut hyvälle mielelle ja myös koirat. Että sain rauhassa nauttia ystävien ajattelemisesta, näinhän tämä on tässä mennyt koko kesän ja myös syksyn. Ja iloinen olen ollut siitäkin, että roskasäkit ovat olleet varsin täynnä, tänäänkin huomasin, että olin heittänyt aika paljon rojua pois. Olen iloinen, että jaksan auttaa äitiä, apu se on pienikin apu!

keskiviikkona, lokakuuta 12, 2011

Keskiviikko meni näin...

Syysloma ei vaikuta millään tavalla siihen, miten meidän laulutunnit menee. Seuraavalla viikolla mennään ihan normaalisti. Lausuntaan se tietysti vaikuttaa, mutta ei tähän laulamiseen. Kun se on vaan joka toinen viikko, ei se samalla tavalla vaikuta molempiin. Mutta tosi mahtavaa on tiedossa, sen saa iloisena todeta! Seurakunta järjestää parin viikon päästä matsimatkan, se on  tosi mukavaa!

lauantaina, lokakuuta 08, 2011

Odotan innolla

Odotan jo kovasti, mitä laulun ilo tuo tullessaan. Minulle se on tuonut tullessaan monta uutta ystävää, veikkaanpa, että näistä ihmisistä tulee minulle ihan sydänystäviä. Niin kuin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palomestarista, Turun Petrean henkilökunnasta... Odotan innolla pääseväni laulamaan omia suosikkivirsiäni, tiedän jo nyt, miten mahtavaa se on. Iloisin fiiliksin odotan, miten hieno meidän kehitysvammaisten kirkkopyhästäkin on tulossa, sekin on kivaa!

perjantaina, lokakuuta 07, 2011

Mahtava viikonloppu tiedossa!

Onhan se, kun on viikonloppuna musiikin juhlaa. Kuorolaisia on noin neljäsataa ympäri Varsinais-Suomea, kun Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiiri ja seurakuntamme järjestävät hienon juhlan. Kun se kipuna laulamiseen on jäänyt, sitä myös kuuntelee ihan mielellään. Olen jutellut tästä myös kirkkoherramme Timon kanssa, hän on juhlamessun liturgina. Halikon alueen kappalainen Ari saarnaa. Onhan tosi hienoa, kun pääsee kuulemaan, hyvä fiilis on varmasti tulossa! Halikon kirkkokuorolaisista Laihon Jari minua kovasti houkutteli, varmasti toivoo, että tulen, olenhan luvannut sen!

tiistaina, lokakuuta 04, 2011

Mahtava päivä taas kerran

Oli se niin mukavaa, kun oli viron tunnilla. Ei sitä aina edes osaa ajatella, kuinka mahtaviksi päivät tulevat, varsinkin, kun tekee töitä useampana päivänä, se on mukavaa. Ollaan yhdessä nyt eikä kohta tai äsken, vaan nyt, juuri nyt, tät ei tuhlata saa. Iloisin fiiliksin, tää on nyt tätä!

maanantaina, lokakuuta 03, 2011

Markkinat ok

Kolmena päivänä yhteensä 6000 euroa lähetystyölle, täytyyhän siitä olla äärettömän tyytyväinen ja iloinen. Syyspäivät saivat ihmiset liikenteeseen ihan kiitettävästi, tosin selän takana puhuminen satutti minua aika reippaasti... Mutta nyt se on jo unohdettu juttu, saan nauttia muiden mukana kiitosaterian 16. marraskuuta seurakuntatalolla. Sekös on mukavaa, kun kaikkien muiden vapaaehtoisten kanssa saa olla iloiten mukana, se on iloa!