Mukavaa ja iloisaa

Kyllä se loppukesäkin on vaan iloisaa ollut, aina on jaksanut nauttia pienistä iloista, joita on ollu tässä elokuun aikana. Ensi viikkoa odotellessa huomaan, että aika tavalla on kertynyt menoa sinnekin, kun on vapaaehtoisten leiripäivä. Eikä edes tarvinnut Huiskun kanssa lähteä lenkille, vaikka joka kerta sen teen mielelläni, ei ole varmaankaan kovin monta kertaa ollut, että olisin hanttiin laittanut enkä olisi lähteyt. Mutta nyt sain vapaapäivän, ihan hyvä niin. Tänään olen ollut hakemassa pari akvarellityötäni Heikolan talon näyttelystä, se oli ihan mukavaa, kun mun työni olivat siellä mukana. Mahtavaa ja iloa, kyllä tässä kelpaa mukana olla!

Mahtavaa viikonloppua!

Aivan mahtava viikonloppu alkamassa, sen tietää jo tässä kohtaa, vaikka vasta perjantaita mennään. Olin niin iloinen siinä kohin, kun Electric Lady esiintyi, nyt aloin digata oman kaupunkini rockia Nightwishin lisäksi. Olinhan mä ollu jo kauan tietoinen tästä yhtyeestä, mutta koskaan aikaisemmin en ollut sitä livenä nähnyt. Niin mahtava torstai ja niin mahtava fiilis, se vaan oli hauskaa!

Humppamusiikkikin näkyy kolahtavan oikein kunnolla, muutakin mahtavaa!

No niinpä, jos on torstaipäivän jälkeen minua uskominen. En kyllä muista aikaisemmin vastaavanlaista musiikkia kuunnelleeni, mutta Pekkaniskan Pojat kyllä saivat mut kuuntelemaan musiikkia, jota en aiemmin olisi kuvitellut kuuntelevani. Joskus näinkin, että kuuntelee musiikkia, jota ei aina aavista kuulevansa. Haloo Helsinki oli myös oikein hyvä, mahtavinta oli sen keikka. Ja tietysti monivuotinen suosikkini Aikakone. Tää oli kyllä paremman sortin yllätys minulle, että humppamusiikin kuunteleminen keskittyneesti sujuisi niin hyvin kuin se tällä kertaa sujui. Mahtavaa, iloa ja riemua, ystävien näkeminenkin oli ihan mukavaa. Piti viel kysyä Ramilta, oliko hän ollut Naarilassa sen keskiviikon, minkä olin ollut poissa, hyvä ettei ollut just sitä päivää. Mukavaa oli!

Korkeasaaressa!

Oli niin mukavaa, kun näki juuri ne eläimet, joiden takia sinne oli lähtenyt. Riikinkukot kulkivat vapaina ympäriinsä, lumileopardi nyhti ruohoa. Ja tietysti Maijan vakiokuljettaja Vainiolta oli kanssamme, kertoessani Utulan Jarille, että olen menossa Korkeasaareen, hän arveli, että näin on. Lauantaina olin ihan varma, että näen lumileopardin, näinkin ja äärest mukavaa olikin!