Oliko kintaat? Kyllä oli!

Kyllähän mulla kintaat oli mukana, ihan silleen, kun aina on. Mietin, mihin olin lauantaina Halikosta tullessani ne laittanut, siellähän ne olivat harmaan Dakine-repun pohjalla. Kyllä siinä taitaa käydä niin, että maaliskuun vesikeleissäkin ne pitää olla mukana, voi tosin olla, että siinä kohin ei ihan näin paksuja tule käytettyä. Mahtavaa, kun muistin, saan olla siitä tosi iloinen!

Itkemättömät itkut, uskon salaisuus

Kaunis kappale, jonka muistan aina. Eija ehti laulaa tän sen jälkeen, kun oli saanut täytekakkunsa valmiiksi. Tänään olen onnellinen siitä, että mulla on usko Jumalaan, toivo, joka kantaa mua aina, minne ikinä menenkin. Haaveenani on joskus levyttää omia suosikkejani kahdesta messulaulukirjasta, jotka mulla on kotona. Olen miettinyt niistä jo kesälauluja Naarilaan. Se vaan on niin mahtavaa! Mukavaa odotella kesää, kun sen voi tehdä lauluja suunnitellen ja iloisesti kevättä odotellen!

Huisku ja Vappu kylässä

Huisku ja Vappu ovat keittiöremontin jaloista meillä kylässä, se vaan on mukavaa, kun he siinä on. Aamulla reippailin molempien kanssa, se vaan oli tosi mukavaa. Onnellinen olin ja iloinen, tässä sen huomaa, miten mahtavaa koirien kyläily meillä aina on. Tänään on vaan sellainen hyvä fiilis ollut kaiken aikaa, en tiedä, miten sen muuten sanoisin. Olin seurakuntatalollakin tänään, sinne suuntasin heti ensimmäiseksi. Oltiin molemmat tyytyväisiä, sekä kirkkoherra Timo että minä, kun olin muistanut kintaat tänään!

Lumitöitä ja iloa

Kyllä sitä lunta joutui tänäkin aamuna vielä pihalta pois lykkäämään, oli sitä yönkin aikana kertynyt melkoinen määrä. Tänään just kiinnitin huomiotani siihen, että pihalaatta oli jäänyt huonolle puhdistamiselle, mutta onkohan tuo nyt niin kovin vaarallista. Kulkemista se tietysti haittaa, mutta olen nyt niin luottavaisin mielin kuin vain voin olla. Yritän nauttia ja olla onnellinen, Harstisen pariskunta tulossa Kaffemukiin tänään!

Onnea ja mahtavaa

Onnea ja mahtavaa on se, että talvilomaviikolla voi harjoitella runoesityksen runon niin, että sen osaa karkauspäivän ja maaliskuun harjoituksissa ulkoa. Kyllä mä sen saan hyväksi, Riitta on siitä aivan vakuuttunut. Ja minä olen iloinen, kun olen jo kahdettatoista kertaa mukana matineassa, kolmastoista vuoteni jo menossa. Iloisin mielin sitä saa olla mukana ja nauttia tekemisestä, ei kukaan ole sitä kieltänyt!

Tosi mahtavaa...

Kaikki matineaan liittyvät jutut alkavat olla kutakuinkin selvillä, myös se, milloin se alkaa. Eli silloin huhtikuun 22. päivä, kun se on, se alkaa kello kolmelta, me sitte tietysti ollaan pari tuntia aikaisemmin harjoittelemassa. On se mahtavaa, kun saa olla runoesityksessä mukana, harjoitella kotona, onneksi sain tulostettua hiukan isommalla kirjasimella. Tänään on nyt sitte vanhojen päivä, sitäkin menen katsomaan omia muistoja verestääkseni. Ihan kiva on, kun pääsee mukaan!

Drown, drown, deeper down

Ensimmäinen kerta, kun mun levyni soi tässä kirjaston koneella. Ihan huippujuttu oli se, kun sain kirkkoherran kortin tehtyä, siitä oli tarkka suunnitelma, missä ja miten mä sen teen. Tänään on onnellinen, kun pääsee Paunalaan laulutunnille... Voi hitsinpimpula miten mahtavaa, tänään tulee ihan jees päivä! Iloisin fiiliksin saa mennä, nauttia, uskomatonta, että voi olla näin mahtava päivä!

Kakkutuunausta ja iloista mieltä ystävänpäivänä 2012

Kakkutuunausta olin seuraamassa sunnuntaina, se oli hienoa seurattavaa! Ystävät tekivät todella hienoja kakkuja, kaikkein hienoin oli ilman muuta kirkkoherramme Timon tekemä kakku. Se oli ensikertalaisen tekemäksi todella hieno. Nyt innostuin askartelemaan kuvasta kortin, sen olin jo suunnitellut! Kuvien tekeminen kävi niin nopeasti, että oikein ihmettelin! Sunnuntaina otin kuvat, maanantaina teetin, tiistaina hain. En tiedä, miten se kävikin noin nopeasti!

Ikävä jymypaukku, omat suunnitelmat

No, olihan se kieltämättä aika ikävä yllätys, kun tällainen ilmoitus Nokialta tuli, mutta eihän sille mitään voi. Tänään en ole ollut ihan niin kiukkuinen kuin keskiviikkona, kun ilmoitus irtisanomisista tuli. Tiesin kyllä, että näin voisi käydä, mutta mittakaava on liian iso. Tulevan puolivuotiskauden suunnitelmiani ovat lähtö Haminaan kesällä, Suomen Lähetysseuran kesätapahtuma on siellä. Syyskuussa täytän 37 vuotta, en ole yhtään elänyt sitä suotta, mahtavaa!

Keli lauhtunut ja paljon iloa ja hyvää mieltä

Nyt oli aika pilvistä, pakkastakaan ei ollut kuin neljä astetta. Ihan mukavaa, kun vertaa sitä siihen, mitä viime viikolla on ollut. Mieli on korkealla, vieläkään en ole oikein pystynyt hahmottamaan sitä, mitä tuli sunnuntai-illan Tuomasmessussa tehtyä. Kaikki ovat kovasti kiitelleet minua, joten ilmeisesti se on sitten mennyt aika hyvin. Olen paljosta tänään kiitollinen, myös siitä, että jaksoin kuunnella kaiken, mitä messussa sanottiin. Kiitos kaikille messussa mukana olleille, oli tosi kiva olla mukana!

Lauantaina

On tämä päivä vaan ollu niin mahtava, en muista, koska olisin kokenut näin hienoa lauantaita. Ei haittaa, vaikka on pikkusen kylmempää kuin perjantaina, se nyt vaan on tätä, kun tässä kohdassa talvea ollaan. Meillä oli 22 astetta aamulla, kun parin kilometrin päässä oli 28-29 astetta. Ennokin sanoi, että hänen mittarissaan oli 28 astetta. Eli aika kylmä kyllä!

Iloista mahtavaa, miesporukassa, viime viikon palauttelua

Oli se vaan aika hienoa, kyllä! Aamupäivällä miehiä oli aika liuta, kirkkoherra Timosta aina seurakuntatalolla jumpanneisiin asti! Moni muisti minut kesiltä Naarilasta, vaikka oli jo monta vuotta mennyt! Itse en osannut aavistaa, että olisi niin paljon aikaa mennyt, mutta juuri näin se oli! Palauttelen mieleeni Sibeliuksen Intradaa, jonka kuulin tammikuun viimeisen viikonvaihteen tammisunnuntain messussa loppusoittona. Mieli mahtavana, iloisena, mukavan lähdön saikin tähän viikonloppuun!

Onkohan...

Helmikuu yhtä tarkka kuin tammikuu? Olen ihan varma siitä, tosin täytyy kysyä se perjantaina, kun kirkkoherra vierailee Salotossa. Ei sitä voi tietää, ennen kuin on kysynyt. Tänään olen onnellinen, kun muistan kuulleeni Intradan, oman seurakuntani kanttorin soittamana. Olen iloinen, hyvällä fiiliksellä ja mielellä, painan tän päivän menemään, se vaan on mukavaa! Ensimmäinen kerta tänä talvena, kun meillä oli 20 pakkasastetta, vähän ihmettelin, kun ei ollut aiemmin kiristynyt moisiin lukemiin. Mutta, mutta... Kerta se on ensimmäinenkin!

Helmikuu alkoi ja kylmänä!

Varsinainen pakkaspäivä, kun monin paikoin ihmisiltä kysellessä on saanut vastaukseksi, että pakkasta on ollut melkein 20 astetta. Sitä taustaa vasten ihmettelee, miten meidän kotimäessä on ollut vain kymmenkunta astetta pakkasta. Onneksi sentään tänäänkin muisti ottaa kintaat mukaan, varsinkin, jos kirkkoherra Timon kanssa tänäänkin törmää. Sitä suuremmalla syyllä ja ilolla otan Fasaani-langasta tehdyt kintaani, niitä on mukava pitää!