Ihmeen mukavaa!

Vähän extrahommaa tuli nyt tähän viikon alkuun, mutta enköhän mä siitä selviä, kun olen niin monesta jutusta tähänkin mennessä selvinnyt. Olen niin iloinen hienosti sujuneesta synttäriviikonlopusta, mukaan luettuna sunnuntain Alfamessu. Ei sitä olisi muuten osannut aavistaakaan, mieli vaan on niin korkealla tässä kohtaa, kun kolehtikin meni niin hyvin kuin se nyt mun taidoillani voi mennä. Olin niin iloinen, mulla on mahtavat ystävät. Kiitos kaikille mukana olleille, oli mukavaa olla yhdessä tekemässä hienoa Alfamessua! Tänään jo ehdin Janin nähdä, sehän oli tosi mukavaa!

Onnea ja iloa ja mahtavaa!

Kaikkea tätä on mahtunut ihan kiitettävästi tähän 37-vuotissyntymäpäivään, paras tilanne osui Halikon kirkon sakastiin. No, tietysti sinne, kun Alfa-messu on odotettavissani sunnuntaina. Ja tietysti toinen papeista, Erkki, joka samalla valmistautui siunaustilaisuuteen. Täähän on ihan supermahtavaa, kyllä tää ihan oikeasti tuntuu hienolta! Facebook on ollu aamusta asti onnitteluita väärällään, tekstiviestinäkin on muutamia tullut. Ihan äärest hieno päivä tänään, just näin!

Iloisin mielin, surun tunnetta

Kyllä sitä surun tunnettakin vähän matkassa on, kun Halikon tätini mies on saanut aivoverenvuodon viikko sitten perjantaina. Kyllä se aika oudolta tuntui, kun ei yhtään tiedä, toipuuko hän. Ihmettelin, miksi sain tietää sen vasta laulutuntini jälkeen, ilmeisesti äiti ei halunnut sen vaikuttavan laulamiseeni. Mutta ei se ole mikään, mahtavaa näin, että sain tietää!

Leimasimet kokeilussa!

Justiinsa juu ihan jetsulleen näin! Olen nimittäin hankkinut uudet Country Companions-akryylileimasimet ja kaksi erikokoista palikkaa, osaan menee pikkupalikka ja toiseen osaan vähän suurempi. Jotenka kovasti on kokeiltu ja nyt sitten aattelin tageja tehdä, kun uudesta valokuva-albumistani on toinen sisäkansi vielä koristelematta. Siispä nyt sitten kokeilemaan, sopisivatko leimasimet tageihin, askartelumentorini Minna on kovasti sitä mieltä, että ne kyllä sopivat, niin akryyliset kuin puupalikallisetkin. Sitä täyuyy kokeilla ja luulen, että on hienoa!

Onnea viikonloppuna

Olen niin äärest iloinen, kun pääsin Halikkoon, oli niin mukavaa! Sain kerätä kolehdin kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan Antin kanssa, mä tosin olin lähellä mennä alttarin ohi haavini kanssa! Minulle oli aivan uutta se, että kolehti siunataan, en minä ollut tottunut siihen, kun Uskelan kirkossa sitä ei siunata. Toki siinä oli sekin, että kun ensimmäistä kertaa keräsin Halikon kirkossa, en ollut oppinut kaikkia kommervenkkejä. Jumalanpalveluksen jälkeen autoin Jania pikarien tiskaamisessa ja kirkon laittamisessa kuntoon kastetilaisuutta varten, mukavaa se oli, aika meni reippaasti yhdessä tehdessä! Mahtavaa, iloa, onnea, lauantaina ensimmäinen kerta kirpputorin syyskauden aikana!