Tänään oli mahtavaa, vaikka hanskat unohtuivatkin aamutuimaan

Aamutuimaan unohdin hanskat kotiin, siinä kohin ajattelin, että hyvä olikin, kun en kirkkoherraa nähnyt. Kuka tietää, kuinka kovasti olisin sanomista saanut, jos hän olisi huomannut, että mulla ei ole hanskoja. Eikä sitä olisi saanut tapahtua, varsinkaan, kun muistaa sen meidän alkutalven, millainen se oli.Mutta onneksi muistin, mihin ne olivat unohtuneet, ruskean Converse all star-repun sivutaskuun. Heti tulivat matkaan, kun reppukin oli matkassa!

Olen onnellinen

Iloisin mielin alkoi uusi viikko, no tietysti ystävän juhlapäivällä. Kyseessä on palomestariystäväni Reijo, jonka nimipäivä oli, en ollut sitä unohtanut. Muistin heti isoa kalenteria vilkaistessa, että juuri näin se on! Tänään olen ollut ihan iloinen, koirien kanssakin on ollut mukava olla. Heti ekasta päivästä lähtien hyvä fiilis, toivottavasti saan sen jatkumaan samanlaisena koko viikon!

Musiikkia, mahtavaa ja paljon iloa

No, paljon iloa on mahtunut taas tähänkin viikkoon, enemmän kuin osasin aavistaa! Musiikki soi ja mulla on hyvä mieli. Kun kaikki oli kohdillaan aamulla, sekin oli mukavaa. Viikkoon on mahtunut niin paljon kaikenlaista, että välistä on ollut vaikea pysyä tahdissa. Mutta kyllä sitä iloa mahtuu ensi víikkoonkin aika lailla, kyllä mä olen kaikesta tästä iloinen! Ilman iloa ei jaksaisi!

Iloisin fiiliksin!

Kyllä vaan, eilisiltana (torstaina) sain kirkkoherran kortin tehtyä ja tänä aamuna vietyä virastolle. Alkavat vaan olla aika tylsän näköisiä, kun kaikki kortit on tehty valkoisille pohjille. Mutta mitä turhaan pohjan väriä muuttamaan, kun valkoinen kerran on hyväksi havaittu. Olen iloinen siitä, että mulla riitti intoa tehdä kaunis kortti, ainakin mun mielestä se oli. Toivon kovasti, että saaja pitää siitä, se tässä nyt vähän jännittää!

Särkisalon päivä ja muuta hienoa

Keskiviikkona vietin puoli päivää ja vähän ylikin Särkisalossa, koko seurakunnan yhteisessä Tarjan-päivän tapahtumassa. No, mulle kävi niin onnettomasti, että en muistanut laittaa kirkkoherrallemme syntymäpäiväkorttia! Hiukan harmitti, kyllä! Mutta en usko kirkkoherran pistävän sitä pahakseen, vaikka ensi viikolla kortin saisi. Pääasia, että saa!

Laskettelurippileirin konfirmaatiota odottaen

Varsin odottavalla mielellä olen, kun mun olisi tarkoitus mennä lasketteluleirin konfirmaatiomessuun. Serkkuni tytär Ada on ollut tällä kyseisellä leirillä ja minä tietysti olen seurannut leirin edesottamuksia. Aika harvakseen blogipäivityksiä tuli, mutta kuitenkin niin paljon, että minullekin hahmottui, millaista leirillä oli. Sunnuntaina on sitten konfirmaatio, jota iloisin mielin odottelen!

Ihmetyksen aiheita maaliskuun ekana!

No, kyllä oli, kun ei tämä maaliskuun eka päivä ole ihan normaalivuotena liputuspäivä. Mutta nyt on, kun me saamme tasavaltaan kahdennentoista presidentin. Ja vielä Salosta lähtöisin olevan, Salo liputtaa omalle pojalleen. On tämä mahtavaa, kun omasta kaupungista on tasavallan presidentti, luulen, että on oikein mukavaa! Ja kun nyt on tällainen päivä, voi olla, että moni salolainen kokoomuslainen, joka on pitkään tukenut Saulia, on se näillekin ihmisille suuri päivä. Minullekin on, vaikka en ole kovin pitkään vielä Salossa ollut. Mahtavaa!