Iloista tarinointia ja sanaisen arkun aukoilua, mukavia ja vähemmän mukavia juttuja!
sunnuntaina, lokakuuta 13, 2013
Huikeaa messuilua!
No oli, en kyllä muista, koska olisi ollut näin mahtava Uskelan kirkon messu kuin tänään oli! Vielä huomasin fiilisteleväni siinäkin kohtaa, kun korjasin käytettyjä ehtoollispikareita, monta kertaa! Messuilun jälkeen siirryttiin Cafe Uskelaan, siinä kohtaa mä totesin, että kuorolaiset kyllä tekivät tän messun. Kaikille piti toivottaa mukavaa matkaa yhdessä ja erikseen, se kyllä tuntui tosi hienolta! Sairaalanmäeltä kulkiessani kiersin kirkon puolelta alas, siinä samassa kohtaa mä näin myös Jarin tulevan mua vastaan. Ei mun päiväni olisi paljon parempi voinut tänään olla, hyvää fiilistä riittää monta viikkoa!
lauantaina, lokakuuta 12, 2013
Hommaa riittää!
No, kyl vaan, kun yhden homman saa tehtyä, niin seuraava on jo kulman takana. Nyt kun sain mummille aamiaisen vietyä niin seuraava juttu on sitten Mean varmistaminen. Kyllä tässä tätä ihan riittämiin on, mukava kuitenkin, kun jotakin saa tehdä! Ei ole ihan tyhjän panttina tässä kotona, kiva juttu näin! Aamulla herätessä on mukava keittää kahvia, siitä mä todellakin pidän! Vaikka en itse juokaan kahvia, on mukava keittää sitä äidille ja mummille!
tiistaina, lokakuuta 08, 2013
Viikon alku heti mahtava!
No, just näin se meni, ihan heti maanantaina tuli sellainen olo, että hyvässä lykyssä koko viikko voi olla hyvä. Maanantaina oli tuhat ja sata muistettavaa juttua, kyllä mä niistä ihan mukavasti selvisin. Aamu oli sellainen hyvän fiiliksen aamu, iltapäivä samanlainen. Kun siinä ehti nähdä vaikka kuinka monta ihmistä päivän aikana, kaikki tuttuja. Kaikkein yllättynein olin, kun näin Evan kaksoisveljen puolisoineen, sitä en kyllä missään vaiheessa osannut ajatella, että näin hienosti kävisi. Varsinkin siinä kohtaa, kun en tiennyt heidän olevan Salossa, kertoivat kyllä, miksi ovat. Ja näin mahtavaa se sitten on, kun kaikki on hyvin, miten mukavaa siinä sitten oli! Ja itselle melkoinen yllätys!
maanantaina, lokakuuta 07, 2013
Uusi viikko...
Innokasta Viron reissun odottelua, sitä on ainakin, mutta on siinä paljon muutakin. Tänään mä huomasin, kuinka paljon voi saada hyvää fiilistä yhteen ainoaan päivään! Joskus vaan sitä tulee, kyllä! Sain vähän tietoa Kazanin kirkonrakennushankkeen etenemisestä, kirje on ja vähän infoa, mitä loka- ja marraskuun aikana on tulossa. Kyllä on monenlaista, kun vähänkään viitsii katsoa! Tänään oli taas vähän erilaisempi päivä, kuin viikon muut päivät!
sunnuntaina, lokakuuta 06, 2013
Viikonloppu
Koko viikonloppu pitäisi saada yhteen kirjoitukseen, taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin, kun on ollut kovin tapahtumarikas viikonloppu. Perjantaina ehti vaikka mitä, kovatahtinen päivä oli, lauantai samaten. Perjantaita piristi iso ystäväjoukko, varsinkin, kun siinä oli ne hyvän fiiliksen ainekset olemassa koko ajan. Jossain kohtaa valittelin, että flunssani on tosi sitkeässä, siinä samassa kohtaa tuli törmättyä Jariin ja Janneen, voi vitsi, miten hienoa! Lauantaina saamme vieraaksi äidin veljen, hän on ihmeissään, eikö hän saakaan tulla. Minä ainakin olin sitä mieltä, että saa, äitikin oli, hyvä niin. Ruoka maistui tänäänkin, kyllä se oli ihan yhtä rakkaalla otteella laitettu tänäänkin!
lauantaina, heinäkuuta 20, 2013
Lauantaiaamu
Onneksi on hiukan poutaisempi päivä, kun perjantaina satoi moneen otteeseen ja aika reippaastikin. No, linja-autonkuljettajalle oli hyvä päivä, mutta ei oikein sellaiselle ihmiselle, joka on menossa kesäteatteriin. Mutta hienosti kyllä äiti ja Tuula olivat illasta selvinneet, näytelmä oli ollut tosi hyvä. Tänään on oikein sellainen fiilis, että kyllä tää tästä menee ihan hienosti ja olen kyllä iloinen, jos tästä viikosta tulee taas yhtä hyvä kuin aiemmin on ollut. Kuvien määrä mun Flickr-galleriassani alkaa uhkaavasti lähestyä neljääsataa, ei puutu kuin kolmekymmentä kuvaa. Ja koko ajan uusia kuvia siirrellessä huomaa, miten eri tilanteissa niitä ottaa. Kuvaaminen on mukava harrastus, nyt on ja mahtavaa kuvata!
perjantaina, heinäkuuta 19, 2013
Perjantaina
Mun rakas ja tärkein ystäväni Ida täyttää yhdeksäntoista, se on niin mukavaa! Viestiteltiin tossa toisillemme, kuinka tärkeitä me ollaan, minusta on iso ilo huomata, miten ystävät on tärkeitä. Toisen lähettämä tekstiviesti on aina kiva lukea, siis niin mahtavaa asiaa ei olekaan maailmassa! Ida on muuttamassa Helsingissä Itä-Pasilaan, sinne pääsee helposti junalla. Niin mahtavaa tää kaikki on, maailman ihanimman ystävän kanssa on mukava olla!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)