Iloa kohti viikonloppua mennessä

Kyllä vaan, nyt sitä iloa riittääkin! Aika merikipeäksi sitä itsensä sai lossin keinuessa, mutta ihan mahtavaa kuitenkin, kun vielä kertaalleen pääsi sen kanssa kulkemaan. Kyllä mulle jäi sellainen fiilis, etten ollut turhaan jäänyt pois runopiiristä näiden seurojen takia. Muistelin, että olisin ollut neljä vuotta sitten siioninvirsiseuroissa, tarkistaessani vieraskirjaa huomasin, että myös vuonna 2008 olin ollut. Sen jälkeen vuodet 2009 ja 2010 ovat jääneet väliin, nyt sitten taas innostuin. Mukavaa oli myös se, että näin tutun lossimiehen, Pertin, ei paljon enää mahtavammaksi voinut ilta tulla!