Muistoja Turun reissulta

No, näin oli, kun Aino oli lähettänyt valokuviaan Tuirelle. Ja se oli niin mukavaa, tuli sitte sen verran kova kiire, etten hoksannut lukita pyörääni. Kirkkoherramme oli siitä huolissaan, kun pyörä oli juuri hänen työhuoneensa ikkunan alla pysäköitynä. Mutta ei se mitään haitannut, sain napattua sen mukaan lähtiessäni kotiin. Mieli oli korkealla kotiin tullessa, mites se muuten voiskaan olla, kun saan noin hienoja muistoja hienosta Turun reissustamme! Kiitos Ainolle hienoista kuvista ja mukana olosta upealla reissulla, kiitos kuuluu myös Raunolle, Ainon aviomiehelle. Olihan se päivä tosi hieno, sitä ei sovi kiistää!