Humppamusiikkikin näkyy kolahtavan oikein kunnolla, muutakin mahtavaa!

No niinpä, jos on torstaipäivän jälkeen minua uskominen. En kyllä muista aikaisemmin vastaavanlaista musiikkia kuunnelleeni, mutta Pekkaniskan Pojat kyllä saivat mut kuuntelemaan musiikkia, jota en aiemmin olisi kuvitellut kuuntelevani. Joskus näinkin, että kuuntelee musiikkia, jota ei aina aavista kuulevansa. Haloo Helsinki oli myös oikein hyvä, mahtavinta oli sen keikka. Ja tietysti monivuotinen suosikkini Aikakone. Tää oli kyllä paremman sortin yllätys minulle, että humppamusiikin kuunteleminen keskittyneesti sujuisi niin hyvin kuin se tällä kertaa sujui. Mahtavaa, iloa ja riemua, ystävien näkeminenkin oli ihan mukavaa. Piti viel kysyä Ramilta, oliko hän ollut Naarilassa sen keskiviikon, minkä olin ollut poissa, hyvä ettei ollut just sitä päivää. Mukavaa oli!