keskiviikkona, kesäkuuta 26, 2013

Kymppi plus!

Ehdottomasti olen sen ansainnut, kun niin hienosti olen tän harjoittelurumban jaksanut. Polkenut kaikkein helteisimpänäkin päivänä Lailan luokse harjoittelemaan, viimeksi maanantaina, kun arvelin myöhästyväni vähän. Ja annas olla, olinkin sopivasti. On tämä aiheuttanut melkoisen rumban meille, mutta ihan mahtavaa tätäkin on ollut tehdä. Tsemppimielellä olen lähdössä tähänkin juttuun, mulle itselleni tärkeintä on se, että saan uusia kokemuksia lausujantaipaleelle, joka on neljäntoista vuoden mittainen. Ei minulle ole tärkeintä se, että voittaisimme, vaan se, että olemme olleet mukana. Minulle taitaa langeta kannustajan rooli tähänkin juttuun, aina mä kannustan muita omissakin esityksissämme. Mutta sen tiedän, että hyvä tästä tulee, ihan varmasti!

maanantaina, kesäkuuta 24, 2013

Auttamisen iloa

Auttaminen on niin iso ilo, etten osaa sitä sanoin kuvata. Olen ollut auttamassa naapureitani Ullaa ja Meaa, voi vitsi, miten hienolta se tuntuu! Ihan uskomaton fiilis siitä jää, kun osaa auttaa. Nautin kovasti tänäänkin, kun näitä kahta naapuria auttaa, se on mukavaa. Aamulla on vaan solahtanut hommasta toiseen, koko ajan sitä tekee, kun hommaa on. Nautin kovasti tekemisestä. Onneksi naapurien kanssa on kiva olla. Se on ihanaa, kun kuulee itsestään hyvää, nautin!

lauantaina, kesäkuuta 22, 2013

Juhannuspäivänä ja juhannusaattona

Kävin vähän kuvia ottamassa, nyt on kaikki kyllä niin hienoa! Varsinkin juhannusaatto oli niin upea, kun osa siitä meni Naarilassa ja toinen osa kotona. Eikä kotona haitannut ollenkaan, vaikka oli vähän pitempään hereillä, se oli tosi mukavaa. Naarilassakin oli tosi mukavaa, kun sain olla mukana, nyt ajattelen, että kyllä oli tosi mahtavaa viettää juhannusta. Toisen Salon keskustasta tulleen auton kuljettajana oli Janne, hänellä oli mennyt pitkä aika siitä, kun edellisen kerran oli Naarilassa ollut, kyllä leirikeskus oli ehtinyt muuttua, kerroin, mitä oli muuttunut. Kari ja minä muistelimme juhannusjuhlaa vuosi sitten,  keli oli ihan samanlainen kuin nytkin.  Mukavaa oli, nyt saa viettää mukavaa juhannuspäivää!

lauantaina, kesäkuuta 15, 2013

Kesämahtavaa!

No, kyllähän tätä kesämahtavaa tässä on. Äiti kiljahtaa heti, että mitä nyt, kyllä sen nyt ymmärtää, ettei pidä siitä, että jatkuvasti on jotain hommia, mitä täytyy tehdä. Meillä ei ole ollut yhtä siunaamaakaan omaa aikaa sen jälkeen, kun mummi muutti meille, itsesääli on mielestäni kaikkein pahinta. Tänään mulla olisi tarkoitus pyöräyttää kahvilakierrokseni käyntiin, toiveena ja tavoitteena olisi saada se ennen juhannusta käyntiin. Tänään olen niin iloinen, kun on lauantai, se saa mielen korkealle. Ja viikon aikana on ystävä ja toinenkin ollut sydämen päällä, se on aina niin mukavaa!

sunnuntaina, maaliskuuta 03, 2013

Kyllä on mahtavaa!

Lasketteluriparin konfirmaatio on tänään, mä olen siinä hengessä mukana! Jani on siinä messussa suntiona, ystäväni Juulianna on leiriläisenä mukana. Tänään olen ihmeellisen onnellinen, kuinka mahtavaa onkaan olla mukana! Sydämessäni olen taas Martin näytössä mukana ollut, onneksi Jani oli hieman kysellyt etukäteen, miten opinnot ovat sujuneet. Ihmeellisen fiiliksen sai aikaan yksi iloinen päivä, kaikki on kohdillaan. Mulla on niin mukavaa, kun sain muutaman sanan vaihtaa ystävän kanssa, oli iloinen mieli kun kaikki on hyvin. Mahtavaa on tänäänkin, kyllä mun päivä on ihan hyvä tänäänkin!

lauantaina, maaliskuuta 02, 2013

Iloisin fiiliksin!

Katto paukkuu ja kolistaa melkoisesti, ulkona on aikamoinen tuuli. Päivällä olin taas lähellä kaatua, onneksi Jani sai nappaistua minusta kiinni. Tänään taas olen kannustanut ystävääni Marttia, taas oli yksi näyttö. Yhtä pääsin seuraamaan ihan paikan päältä, tällä kertaa mulla ei ollut siihen mahdollisuutta. Se oli selvää, että kun olen näitä Martin opintoja seurannut, Jani sitten kyselee multa niiden etenemisestä. Kyllä ne mun mielestä on edenneet aika hyvin, ainakin, mitä olen itse niitä seuraillut. Mutta ihan mukavaa niitä on tossa ollut seurata, muistan kyllä seuranneeni niitä silloinkin, kun Jani opiskeli. Aina on sitä hyvää fiilistä, mahtavaa se on!

torstaina, helmikuuta 28, 2013

Nopeasti on aika mennyt!

Se täytyy kyllä myöntää, äidin leikkauksesta on jo viikko mennyt, se on mennyt nopeasti ja toipuminenkin on edennyt aika hyvin. Siitä olen onnellinen ja iloinen. Tänään olen iloinen, kun ajattelin, että kyllä mä vielä pärjään. Tänään on Kalevalan päivä, se on liputuspäivä, kuten Runebergin päivä tossa alkukuusta. On sitä saanut kokea mahtavuuden ja toisenkin, kun on ollut niin monessa mukana, seurannut urheilua ja nauttinut siitä, kyllä tää tästä vielä hyväksi muuttuu!