No näinhän siinä taas kävi...

Että kun on liikenteessä ilman lapasia, niin sanomista tulee ilman muuta. Enpä välttynyt siltä tänäänkään kaupungilla kulkiessa, mutta kun kirkkoherramme on tossa muutamaan otteeseen aiemminkin sanonut siitä ilman hanskoja kulkemisesta, kyllähän se tässä kohin oli jo odotettavissakin. Tänään on onnellinen päivä sillä tavalla, että olen saanut ajatella ystävääni. Nytkin, kun Sibeliuksen musiikki on soinut pienen osan ajasta, jonka olen ollut koneella, olen onnellinen loppiaisesta 2012, kun ystäväni Hanna-Leena siunataan Kiskon ja Muurlan alueiden yhteiseksi kanttoriksi, nyt tiedän, mitä laitan loppiaisen kohdalle!