Ihmettelen ja iloitsen...

Kun mieli on kohdallaan heti aamulla, miettii, mitä ihmettä on tapahtunut. Marraskuu on vaikka kuinka pitkällä, ei se ole mikään ihmekään, että on väsynyt, kun pimeä tulee niin aikaisin. Tänään taas ärsyynnyin ja ääni kohosi falsettiin, minkä se tekee aina. Alkuillasta tulin kotiin kaupungilta, sanoin kuulle:  "Kuu, seuraa Jaria Helsinkiin asti!" Ihmettelin kovasti, miten Seppo ei ollutkaan nyt vaihtamassa, hänellä oli kai jotakin ylimääräisiä vapaita.  Tänään mä mietin, mitä mahtavaa olisi muuta voinut olla kuin se, että mä sain musatoiveeni netin kautta läpi, voi vitsi, miten mahtavaa onkaan yhtenä ainoana päivänä, iloisin mielin saan taas mennä, kiitos, Elli, mahtavaa!