Tuulta, tuulta...

Sitä on riittänyt pitkin päivää! Aamupäivällä kaupungilla ollessa tuuli oli vähällä kaataa minut ja viedä repun olkapäältäni, aamun edetessä se hurjistui aika tavalla! Nyt ei tuntunut samalla tavalla epäreilulta kuin viime talven myrskyssä, koska nyt sähkö pysyi molemmin puolin Ylhäistentietä. Oli se mahtavaa, kun näin hyvin kävi, saa nyt sitten nauttia iloisella mielellä. Jätin jo kuorokansioni valmiiksi Salon kirkon sakastiin, muutenhan ensi sunnuntaina olisi tullut melkoinen määrä kuskattavaa tavaraa. Kuoropuvun otan kotiin kauneimpien jälkeen ja joulupäivänä kuskaan sen kotoa käsin kirkkoihin. Näin se toimii tosi hyvin. Onnellinen olen, kun saan olla kuorossa, se vaan on niin!